Stoiq
Hae

Seneca Sitaatit

”Muut paheet voi salata ja niitä voi vaalia kätkössä; viha näyttäytyy avoimesti ja näkyy kasvoilla, ja mitä suurempi se on, sitä selvemmin se kuohuu esiin.”
”Ihmiskunta on syntynyt keskinäiseen apuun, viha keskinäiseen tuhoon: edellinen rakastaa yhteisöä, jälkimmäinen vieraantumista.”
”On asioita, joiden alku on omassa vallassamme, mutta jotka kehityttyään raahaavat meitä mukanaan omalla voimallaan eivätkä jätä meille perääntymistietä.”
”Luotettavin hyve on se, joka pitkään ja huolellisesti punnitsee itseään, hillitsee itseään ja tuo itsensä esiin hitaasti ja harkiten.”
”Jokainen katsoo julistaessaan itsensä syyttömäksi pikemmin ulkoisiin todistajiin kuin omaantuntoonsa.”
”Mikään ei sovi rangaistuksen langettajalle huonommin kuin viha, sillä rangaistuksella on sitä enemmän voimaa saada aikaan parannusta, kun tuomio julistetaan harkiten.”
― SenecaSuuttumuksesta (kirja I, luku 15)
”Entä mikä voisi olla viisaan arvolle sopimattomampaa kuin se, että hänen intohimonsa riippuisivat muiden pahuudesta?”
”Jottet suuttuisi yksittäisiin ihmisiin, sinun on armahdettava koko joukko, sinun on annettava anteeksi koko ihmissuvulle.”
”Tarvitsemme pitkäjänteistä taistelua pysyviä ja runsaasti lisääntyviä pahoja vastaan, ei tosin niiden kukistamiseksi vaan ainoastaan siksi, etteivät ne saisi meistä yliotetta.”
”Mikä on muille kauhuksi, se pelkää itsekin.”
”Pahat, joista kärsimme, ovat parannettavissa, ja koska olemme syntyneet luontaisesti taipuvaisiksi hyvään, luonto itse auttaa meitä, jos yritämme korjata elämäämme.”
”Mikä on levollisempaa kuin rauhallinen mieli, ja mikä vaivalloisempaa kuin viha?”
”Olkoon viisas maltillinen, ja kun asioita on hoidettava hieman ripeämmin, kutsukoon hän avukseen voiman, ei vihaa.”
”Myös leikit ovat hyödyksi, sillä kohtuullinen nautinto keventää mieltä ja tuo sen oikeaan tasapainoon.”
”Meidän pitäisi aina antaa jonkin aikaa kulua, sillä aika paljastaa totuuden.”
”Valmius uskoa kuulemaamme aiheuttaa hyvin paljon harmia; usein meidän ei pitäisi edes kuunnella, sillä joskus on parempi tulla petetyksi kuin epäillä petosta.”
”Mikään ei siis ruoki vihaa enemmän kuin liiallinen ja tyytymätön ylellisyys: mieli on karaistava kovalla kohtelulla, jottei se tuntisi yhtään iskua, joka ei ole ankara.”
”Oletetaan, että meitä rangaistaan; ajatelkaamme paitsi sitä, mitä kärsimme, myös sitä, mitä olemme tehneet: asettukaamme menneen elämämme tuomareiksi.”
”Kuinka paljon pidemmälle velvollisuuden säännöt ulottuvatkaan kuin lain säännöt!”
”Mikä voi olla epäoikeudenmukaisempaa kuin uskoa salaa ja suuttua julkisesti?”
”Niin kuin kaikki raajat toimivat sopusoinnussa, koska koko ruumiin etu on pitää jokainen niistä turvassa, niin ihmistenkin tulee säästää toisiaan, koska he ovat syntyneet yhteisöä varten.”
”Suurelle mielelle kuuluu halveksia sille tehtyjä vääryyksiä; halveksivin koston muoto on olla pitämättä vastustajaansa koston arvoisena.”
”Mikään ei ole epäoikeudenmukaisempaa kuin se, että joku perisi isänsä riidat.”
”Jos joku on sinulle vihainen, vastaa hänen vihaansa hyvillä teoilla: riita, johon vain toinen osapuoli tarttuu, raukeaa; tappeluun tarvitaan kaksi.”
”Kuinka paljon kunniakkaampaa onkaan torjua luotaan kaikki vääryydet ja loukkaukset niin kuin ihminen, jolla on yllään kaikille aseille läpäisemätön haarniska, sillä kosto on tunnustus siitä, että meitä on satutettu.”
― SenecaSuuttumuksesta (kirja III, luku 6)
”Ei ole suurempaa suurisieluisuuden todistetta kuin se, ettei mikään, mitä sinulle tapahtuu, voi saada sinua suuttumaan.”
”Älkööt siis hankkeemme olko vähäpätöisiä, mutta älkööt myöskään ylimitoitettuja ja uhkarohkeita; älkööt toiveemme harhailko kauas kotoa; älkäämme yrittäkö mitään, missä onnistuessamme hämmästyisimme omaa menestystämme.”
”Aina kun kiista näyttää venyvän tavallista pidemmäksi tai kiihkeämmäksi, tukahduttakaamme sen ensimmäiset alut, ennen kuin se saa voimaa.”
”Kaikki eivät loukkaannu samalla tavalla; sinun pitäisi siis tietää, mikä on oma heikko kohtasi, jotta voisit suojata sitä erityisellä huolella.”
”Se, joka yrittää saada selville, mitä hänestä puhutaan, joka kaivaa esiin pahansuopia juttuja, vaikka ne olisi kerrottu salassa, on itse oman mielenrauhansa tuhoaja.”
”Suuri osa ihmisistä keksii itse omat mielipahan aiheensa joko elättelemällä perusteettomia epäilyjä tai liioittelemalla pikkuasioita.”
”Asettukaamme sen asemaan, jolle olemme vihaisia: nyt paisunut käsitys omasta tärkeydestämme tekee meistä alttiita vihalle, ja teemme mielellämme muille sitä, mitä emme kestäisi itsellemme tehtävän.”
”Taistele kovasti itsesi kanssa, ja jos et pysty voittamaan vihaa, älä anna sen voittaa sinua: olet alkanut päästä siitä voitolle, jos se ei näy ulospäin, jos sille ei anneta purkautumistietä.”
”Ulkoinen olemuksemme vaikuttaa vähitellen sisäisiin ajatuksiimme.”
”Älä muodosta arviotasi yhden tunnin tai yhden päivän perusteella: ota huomioon mielesi koko suunta; vaikka et olisi tehnyt mitään pahaa, pystyt silti tekemään sitä.”
”Kuinka paljon parempi onkaan parantaa kärsitty vääryys kuin kostaa se?”
”Ihmisen ei koskaan käy hyvin, jos hänelle on kidutusta nähdä kenenkään käyvän paremmin kuin hänen itsensä.”
”Samojen asioiden haluaminen, jonka olisi pitänyt olla ystävyyden side, muuttuu riitojen ja vihamielisyyden lähteeksi.”
”Kaikki aistimme on kasvatettava vahvoiksi: ne kestävät luonnostaan paljon, kunhan mieli pidättäytyy turmelemasta niitä.”
― SenecaSuuttumuksesta (kirja III, luku 37)
”Mieli on kyllin vahva kestämään ne pahat, joihin se on valmistautunut.”
”Rauhoittakaamme oma omatuntomme täysin, mutta älkäämme ponnistelko saadaksemme itsellemme kunniaa.”
”Elämä on asia, joka ei salli tuhlausta, eikä meillä ole ylimääräistä aikaa heitettäväksi hukkaan.”
”Tämä henkäys, jota pidämme niin kalliina, jättää meidät pian: sillä välin, niin kauan kuin vedämme sitä, niin kauan kuin elämme ihmisten keskellä, harjoittakaamme ihmisyyttä; älkäämme olko kenellekään kauhuksi tai vaaraksi.”
”Suurelle ja hyvälle mielelle on ominaista tavoitella, ei hyvien tekojen hedelmää, vaan hyviä tekoja itseään, ja etsiä hyvää ihmistä senkin jälkeen, kun on kohdannut pahoja ihmisiä.”
”Kukaan ei kirjaa lahjojaan tilikirjaan tai vaadi ahneen velkojan tavoin takaisinmaksua päivälleen ja tunnilleen.”
”Hyvää tekoa ei voi tuntea eikä kosketella; se on asia, joka on olemassa vain mielessä.”
”Arvostamme paljon enemmän sitä, mikä tulee auliista kädestä, kuin sitä, mikä tulee täydestä.”
”Terveen järjen on ohjattava hyviä tekojamme; meidän on otettava huomioon aika ja paikka sekä vastaanottajan luonne, sillä ne ovat vaa’an punnukset, joiden vuoksi lahjamme otetaan vastaan hyvin tai huonosti.”
”Monista tosiaan tekee anteliaita lujuuden puute.”
― SenecaHyvistä teoista (kirja II, luku 1)
”On silkkaa hulluutta moittia ihmistä juuri sillä hetkellä, kun teet hänelle palveluksen; se on loukkauksen sekoittamista hyviin tekoihisi.”
”Jatkuva viittailu omiin palveluksiin haavoittaa ystävämme tunteita.”
”Karttakaamme turhaa kerskailua: olkaamme hiljaa ja antakaamme tekojemme puhua puolestamme.”
”Meidän tulisi katsoa hyvien tekojemme loppua yhtä lailla kuin niiden alkua, ja antaa paitsi sitä, mitä ihmiset ovat iloisia saadessaan, myös sitä, mitä he ovat myöhemmin iloisia saaneensa.”
”Paras ihminen on se, joka antaa auliisti, ei koskaan pyydä mitään vastineeksi ja ilahtuu, kun hänelle maksetaan takaisin, koska hän on todella ja aidosti unohtanut, mitä antoi, ja ottaa sen vastaan kuin lahjana.”
”Pohtikaamme, eikö meidän pitäisi olla vielä tarkempia valitessamme, kenelle jäämme velkaa, kuin valitessamme, kenelle annamme.”
”Sinun on ensin annettava minulle vapaus päättää itse, ja vasta sitten hyvä tekosi.”
”Joka ottaa hyvän teon vastaan kiitollisena, maksaa siitä ensimmäisen erän.”
”Sanoja ei tarvita; kunhan vain tunnemme niin kuin pitää, kiitollisuutemme näkyy kasvoiltamme.”
”Valituksen aihetta ei meiltä koskaan puutu, jos katsomme hyviä tekoja niiden nurjalta puolelta.”
― SenecaHyvistä teoista (kirja II, luku 28)
”Ne, joiden mieli on kokonaan kiinnittynyt siihen, mitä he toivovat saavansa, halveksivat kaikkea, mikä on jo heidän omaansa.”
”Kukaan ei voi olla yhtä aikaa sekä kateellinen että kiitollinen, sillä kateelliset ovat taipuvaisia valittamaan ja ovat surullisia, kun taas kiitolliset ovat iloisia.”
― SenecaHyvistä teoista (kirja III, luku 3)
”Nykyinen hyvä ei ole vielä aivan valmis, jokin vastoinkäyminen voi keskeyttää sen; tulevaisuus riippuu ilmassa ja on epävarma; mutta mennyt on tallessa turvassa.”
”Kiitollisuudessa ei ole mitään ansiota, ellei ole turvallista olla kiittämätön.”
”Jotkin hyvät teot maksavat antajilleen paljon, jotkin ovat saajilleen hyvin arvokkaita mutta eivät maksa antajille mitään.”
”Hyvä teko tuottaa kiitolliselle ihmiselle ikuista iloa, mutta kiittämätöntä se ilahduttaa vain hetken.”
”Mutta kuka on niin korkeassa asemassa, ettei Onnetar voisi saattaa häntä tarvitsemaan alhaisimmankin apua?”
”Kaikki ihmiset polveutuvat samasta alkuperäisestä suvusta; kukaan ei ole toista paremmasta syntyperästä, paitsi siltä osin kuin hänen luonteensa on jalompi ja sopii paremmin hyvien tekojen tekemiseen.”
”Puhuitpa siis luonnosta, kohtalosta tai onnesta, ne ovat kaikki saman Jumalan nimiä, joka käyttää valtaansa eri tavoin.”
”Mitään ei pitäisi tehdä ilman järkevää syytä: hyvä teko ei ole sitä todella, jos se annetaan ilman järkevää syytä, sillä järki kulkee kaiken kunniallisen toiminnan rinnalla.”
― SenecaHyvistä teoista (kirja IV, luku 10)
”Luonto suo meille kaikille tämän suunnattoman edun, että hyveen valo loistaa kaikkien mieliin yhtä lailla; nekin, jotka eivät seuraa sitä, näkevät sen.”
”Mihin luotamme turvaksemme, ellemme keskinäiseen apuun toinen toisillemme?”
― SenecaHyvistä teoista (kirja IV, luku 18)
”On hyödyllistä olla kiitollinen; silti olen kiitollinen, vaikka se vahingoittaisi minua.”
”On parempi tehdä hyvää myös pahoille, jotta voisi tehdä hyvää hyville, kuin antaa hyville liian vähän siinä pelossa, että tekisi hyvää pahoille.”
― SenecaHyvistä teoista (kirja IV, luku 28)
”Viisas punnitsee molempia puolia: hän tietää, kuinka suuri on erehdysten voima, kuinka epävarmoja ihmisten asiat ovat, kuinka monta estettä suunnitelmien onnistumisen tiellä on.”
”On helpompi hallita villejä kansoja, jotka eivät siedä vierasta valtaa, kuin hillitä omaa mieltään ja pitää se omassa hallinnassaan.”
”Et tee ihmiselle hyvää tekoa lakkaamalla tekemästä hänelle vääryyttä, eikä kenellekään voi koskaan olla palvelus, että häneltä poistetaan taakka, jonka sinä itse panit hänen kannettavakseen.”
”Ei ole ketään, jonka Onnetar olisi nostanut niin korkealle, ettei hän tarvitsisi ystävää sitäkin enemmän, koska hän ei tarvitse mitään.”
― SenecaHyvistä teoista (kirja VI, luku 29)
”Jos olet ystävällesi hyödyksi vain silloin, kun hän on hädässä, ja tarpeeton, kun kaikki sujuu hänellä hyvin, arvioit oman arvosi vähäiseksi.”
”Joka ajattelee liikaa hyvän teon takaisinmaksamista, olettaa ilmeisesti, että hänen ystävänsä ajattelee liikaa takaisinmaksun saamista.”
”Kukaan, joka on joskus omistautunut filosofialle, ei koskaan tule täysin pahaksi; hänen mielensä värjäytyy siitä niin syvästi, ettei sen sävyjä voi koskaan täysin pilata ja mustata.”
”Teet ystävästäsi paremman ihmisen sietämällä häntä; moittimalla teet hänestä joka tapauksessa huonomman.”
”Ystävämme ei ole sellainen ihminen kuin toivoimme; pysykäämme silti, toisin kuin hän, samoina kuin olimme.”
”Lempeys tekee paljon hyvää niidenkin hyvien tekojen kohdalla, jotka näyttävät menneen hukkaan; mielen haavoja tulee käsitellä yhtä hellästi kuin ruumiin haavoja.”
”Kukaan ei voi kulkea harhaan vain omasta puolestaan, vaan hänestä tulee väistämättä sekä toisen väärintekemisen syy että neuvonantaja.”
”Tutkikaamme siis, ei sitä, mitä useimmiten tehdään, vaan sitä, mikä meidän on parasta tehdä.”
”Korkein hyvä on mieli, joka halveksii onnen oikkuja ja iloitsee hyveestä.”
”Onnellinen on siis se, joka pystyy arvioimaan kaiken oikein: onnellinen on se, joka nykyisissä oloissaan, olivatpa ne millaiset tahansa, on tyytyväinen ja hyvissä väleissä elämänsä ehtojen kanssa.”
”Ihmisen tulee olla puolueeton, eivätkä ulkoiset asiat saa voittaa häntä: hänen tulee ihailla vain itseään, luottaa omaan mieleensä ja järjestää elämänsä niin, että hän on yhtä valmis hyvään kuin huonoon onneen.”
― SenecaOnnellisesta elämästä (luku 8)
”Voit siis rohkeasti julistaa, että korkein hyvä on mielen yhtenäisyys: sillä missä vallitsevat sopu ja ykseys, siellä hyveiden on oltava läsnä; juuri paheet sotivat keskenään.”
― SenecaOnnellisesta elämästä (luku 8)
”Erehdyt siis, kun kysyt minulta, minkä vuoksi tavoittelen hyvettä: sillä etsit jotakin korkeintakin korkeampaa.”
”Liika nautinto on vahingollista, mutta hyveen kohdalla meidän ei tarvitse pelätä minkäänlaista liiallisuutta, sillä kohtuus sisältyy hyveeseen itseensä.”
”Mitä tahansa omistankin, en kasaa sitä ahneesti enkä tuhlaa sitä holtittomasti.”
”En tee mitään yleisen mielipiteen vuoksi, vaan kaiken omantuntoni vuoksi: aina kun teen jotakin yksin, uskon, että Rooman kansan katseet ovat minussa sitä tehdessäni.”
”Syödessäni ja juodessani tavoitteeni on sammuttaa luonnon halut, ei täyttää ja tyhjentää vatsaani.”
”Lyhyesti sanottuna: minun rikkauteni kuuluvat minulle, sinä kuulut rikkauksillesi.”
― SenecaOnnellisesta elämästä (luku 22)
”Lakkaa siis kieltämästä filosofeilta rahan omistamista: kukaan ei ole tuominnut viisautta köyhyyteen.”
”Aseta minut isännäksi hyvin rikkaan ihmisen taloon; aseta minut sinne, missä kulta- ja hopea-astioita käytetään mitä arkisimpiin tarkoituksiin: en ajattele itsestäni yhtään suurempia sellaisten asioiden vuoksi, jotka eivät ole osa minua, vaikka ovatkin talossani.”
”Aina kun ihminen häpeää tunnustaa kärsimyksensä todellista syytä ja kun häveliäisyys saa hänet painamaan kärsimyksensä sisäänsä, ahtaaseen tilaan suljetut halut, joilla ei ole purkautumistietä, tukahduttavat toisensa.”
”Hyvän kansalaisen palvelukset eivät koskaan mene hukkaan: hän tekee hyvää sillä, että hänet kuullaan ja nähdään, ilmeellään, eleillään, äänettömällä päättäväisyydellään ja jo pelkällä askelluksellaan.”
”Meidän tulee kuitenkin ensin tutkia itseämme, sitten sitä asiaa, jonka aiomme hoitaa, ja sitten niitä, joiden vuoksi tai joiden seurassa sen hoidamme.”
”Ennen kaikkea on välttämätöntä muodostaa itsestään totuudenmukainen arvio, sillä yleensä luulemme voivamme enemmän kuin pystymme.”
”Ei ole mitään hyötyä pakottaa mieltään työhön, joka ei sovi sille: on turhaa taistella luontoa vastaan.”
”Ystäviksemme meidän tulisi valita ihmisiä, jotka ovat mahdollisimman vapaita voimakkaista haluista: sillä paheet tarttuvat, siirtyvät ihmisestä hänen lähimmäiseensä ja vahingoittavat niitä, jotka koskevat niihin.”
”Katso maailmankaikkeutta: näet jumalat aivan vailla omaisuutta; he eivät omista mitään, vaikka antavat kaiken.”
”Jokaisessa elämänasemassa löydät huvituksia, virkistystä ja nautintoja, kunhan vain olet valmis suhtautumaan pahoihin asioihin kevyesti mieluummin kuin vihaamaan niitä.”
― SenecaMielentyyneydestä (luku 10)
”Mikään tila ei voi olla niin kurja, ettei puolueeton mieli löytäisi siitä mitään hyvitystä.”
”Kutsu vaikeuksia vastaan avuksesi terve järki: kovaa voi pehmentää, liian ahdasta laajentaa, ja raskaat taakat voi saada painamaan vähemmän sitä, joka kantaa niitä taitavasti.”
”Älkäämme myöskään kadehtiko niitä, jotka ovat korkealla: korkeudet, jotka meistä näyttävät ylväiltä, ovat jyrkkiä ja louhikkoisia.”
”En koskaan häpeä lainata hyvää sanontaa sen vuoksi, että se on peräisin huonolta kirjoittajalta.”
”Tiedä siis, että jokainen elämänasema on ohimenevä ja että mikä tahansa, mitä on joskus tapahtunut kenelle tahansa, voi tapahtua sinullekin.”
”Tämä paha – se, että annamme muiden käsitysten ohjata itseämme – on juurtunut meihin niin syvälle, että jopa surua, tunteista yksinkertaisinta, aletaan teeskennellä.”
”Tässä asiassa on kuitenkin noudatettava kohtuutta, sillä on suuri ero siinä, elääkö yksinkertaisesti vai siivottomasti.”
”Ihmisten mielten on saatava hellittää: levon jälkeen ne nousevat parempina ja tarmokkaampina.”
”On suuri ero sillä, löysääkö otettaan jostakin vai päästääkö siitä irti.”
”Ei ole väliä, mitä kannat, vaan miten sen kannat.”
”Katkeamaton menestys ei kestä yhtäkään iskua; mutta se, joka on käynyt lakkaamatonta kamppailua vastoinkäymisiään vastaan, on saanut kärsimyksistään paksumman nahan, ei taivu minkään onnettomuuden edessä ja kaatuessaankin taistelee yhä polvillaan.”
― SenecaKaitselmuksesta (luku 2)
”Pidän sinua onnettomana, koska et ole koskaan ollut onneton: olet kulkenut elämäsi läpi kohtaamatta vastustajaa; kukaan ei opi tuntemaan voimiasi, et edes sinä itse.”
”Älä, pyydän sinua, kauhistu niitä asioita, joita kuolemattomat jumalat iskevät mieliimme kuin kannuksia: onnettomuus on hyveen tilaisuus.”
”Vaikka kaikki liiallisuudet ovat vahingollisia, liiallinen mukavuus on vahingollisinta kaikista; se vaikuttaa aivoihin, se johdattaa ihmisten mielet turhiin kuvitelmiin, se levittää paksun pilven totuuden ja valheen rajojen ylle.”
”Tottumus vaaraan saa meidät halveksimaan sitä.”
”Siinä, minkä tottumus on tehnyt osaksi ihmisen luontoa, ei ole mitään onnetonta: vähitellen ihmiset alkavat nauttia siitä, mihin heidät aluksi ajoi pakko.”
― SenecaKaitselmuksesta (luku 4)
”Kohtalot ohjaavat meitä, ja jokaisen ihmisen päivien pituus ratkeaa hänen syntymänsä ensimmäisellä hetkellä: jokainen syy riippuu jostakin aiemmasta syystä; yksi pitkä kohtalon ketju ratkaisee kaiken, niin julkisen kuin yksityisen.”
”Haavoittumaton ei ole se, jota ei koskaan lyödä, vaan se, joka ei koskaan haavoitu.”
”Onnetar ei anna hyvettä; siksi hän ei myöskään ota sitä pois.”
”Hyve on vapaa, loukkaamaton, liikkumaton, järkkymätön ja niin karaistunut vastoinkäymisiä vastaan, etteivät ne pysty taivuttamaan sitä, saati voittamaan sitä.”
”Hyvät ihmiset elävät keskenään rauhassa; pahat ovat yhtä vahingollisia hyville kuin toisilleen.”
― SenecaViisaan mielenlujuudesta (luku 7)
”Jotkut eivät halua kuulla iästään ja harmaista hiuksistaan ja kaikesta muusta, mihin ihmiset rukoilevat pääsevänsä.”
”Kuinka myöhäistä onkaan aloittaa elämä juuri silloin, kun meidän on jo lähdettävä siitä!”
”Nopeutemme aikamme käyttämisessä pitäisi siis kilpailla itse ajan nopeuden kanssa, ja meidän pitäisi juoda siitä kuin vuolaasta virrasta, joka ei virtaa aina.”
”Tyynen ja rauhallisen mielen etuoikeus on katsella elämänsä kaikkia vaiheita; mutta kiireisten ihmisten mielet ovat kuin ikeen alla olevat eläimet eivätkä voi kääntyä sivuun tai katsoa taakseen.”
”Todellinen viisaus on siinä, ettemme poikkea luonnosta ja että muovaamme toimintamme sen lakien ja esikuvan mukaan.”
”Kuinka paljon onnellisempi onkaan se, joka ei ole kenellekään velkaa mistään muusta kuin siitä, mistä hän voi luopua mitä helpoimmin!”
”Kaikki elämä on orjuutta: sopeutukoon siis jokainen osaansa, valittakoon siitä niin vähän kuin mahdollista ja tarttukoon kaikkeen hyvään, mikä on hänen ulottuvillaan.”
”Kukaan ei ole yhtään vähemmän rosvo siksi, että hänen miekkansa takertuu uhrin vaatteisiin ja menee ohi.”
― SenecaViisaan mielenlujuudesta (luku 7)
”Ihmiset antavat mitä suurimman arvon lahjoille tai eläkkeille ja myyvät työnsä, palveluksensa tai huolenpitonsa saadakseen niitä: kukaan ei arvosta aikaa; he antavat sitä paljon auliimmin, ikään kuin se ei maksaisi mitään.”
”Mikään ei kuitenkaan ilahduta mieltä niin paljon kuin uskollinen ja miellyttävä ystävyys.”
”Emme saa lyhyttä elämää, vaan teemme sen lyhyeksi, emmekä ole päivistä puutteessa, vaan tuhlaamme niitä.”
”Koko elämä on käytettävä siihen, että oppii elämään, ja – mikä ehkä hämmästyttää sinua enemmän – koko elämä on käytettävä siihen, että oppii kuolemaan.”
”Lykkääminen on elämän suurinta tuhlausta: se kiskoo meiltä päivän toisensa perään ja vie meiltä nykyhetken lupaamalla jotakin tulevaa.”
”Oikeuden miekka on väärässä paikassa vihaisen ihmisen käsissä.”
”Mikään ei ole katkerampaa kuin pitkä epätietoisuus; jotkut kestävät toiveidensa sammuttamisen paremmin kuin niiden lykkäämisen.”
― SenecaHyvistä teoista (kirja II, luku 5)
”On paljon parempi omistautua muutamalle kirjailijalle kuin selailla monia.”
― SenecaMielentyyneydestä (luku 9)