Keskusteluja

”Lyhyesti sanottuna: jos tarkkailemme, huomaamme, ettei ihmiseläintä tuskastuta mikään niin paljon kuin se, mikä on järjenvastaista; ja päinvastoin mikään ei vedä sitä puoleensa niin paljon kuin se, mikä on järjellistä.”

”Sonniksi ei tulla äkkiä, eikä myöskään rohkeaksi ihmiseksi; vaan meidän on harjoitettava itseämme talvella kesän sotaretkeä varten eikä syöksyttävä harkitsematta sellaiseen, mikä ei meitä koske.”

”Jos ihminen pystyisi hyväksymään niin kuin pitää tämän opin, että me kaikki olemme erityisellä tavalla lähtöisin Jumalasta ja että Jumala on sekä ihmisten että jumalten isä, luulen, ettei hän koskaan ajattelisi itsestään mitään alhaista tai halpamaista.”

”Jos siis hyve lupaa hyvää onnea ja tyyneyttä ja onnellisuutta, silloin myös edistyminen kohti hyvettä on varmasti edistymistä kohti jokaista näistä.”

”Kaikesta, mitä maailmassa on tai tapahtuu, on helppo ylistää kaitselmusta, jos ihmisellä on nämä kaksi ominaisuutta: kyky nähdä, mikä kuuluu ja tapahtuu kaikille ihmisille ja asioille, ja kiitollinen mieli.”

”Ja miksi vaivaisin itseäni mistään, mitä voi tapahtua, jos minulla on sielun suuruutta?”

”Minä kuitenkin näytän sinulle, että sinulla on voimia ja keinoja sielun suuruuteen ja rohkeuteen; mutta näytä sinä minulle, mitä voimia sinulla on vikojen etsimiseen ja syyttelyyn.”

”Sillä mikä on päättelyn päämäärä? Vahvistaa todet väitteet, poistaa väärät, pidättäytyä hyväksymästä niitä, jotka eivät ole selviä.”

”Miksi olemme yhä laiskoja ja huolimattomia ja velttoja, ja miksi etsimme tekosyitä sille, ettemme näe vaivaa emmekä ole valppaina järkemme viljelyssä?”

”Mutta ajattelemme itsestämme ikään kuin olisimme vain vatsoja ja suolia ja sukuelimiä; pelkäämme, haluamme; mielistelemme niitä, jotka voivat auttaa meitä näissä asioissa, ja pelkäämme heitäkin.”

”Minkä siis havaitsemme olevan yhtä aikaa rakastavaa ja myös järjen mukaista, sen julistamme luottavaisesti oikeaksi ja hyväksi.”

”Sanalla sanoen: syy siihen, että teemme jotakin tai jätämme tekemättä, ei ole kuolema eikä maanpako eikä kipu eikä mikään sellainen, vaan omat käsityksemme ja tahtomme (δόγματα).”

”Sillä vapaa on se, jolle kaikki tapahtuu hänen tahtonsa mukaan ja jota kukaan ei voi estää.”

”Ei olisi mitään arvoa tietää mitään, jos tieto mukautuisi jokaisen oikkuihin.”

”Missä ihminen on vastoin tahtoaan, siellä hän on vankilassa.”

”Sillä älyn suuruutta ei mitata pituudella eikä korkeudella, vaan ajatuksilla.”

”Etkö mieluummin kiitä jumalia siitä, että he ovat sallineet sinun olla niiden asioiden yläpuolella, joita he eivät ole antaneet valtaasi, ja tehneet sinut vastuulliseksi vain niistä, jotka ovat vallassasi?”

”Mutta jos sinut on asetettu johonkin sellaiseen korkeampaan asemaan, teetkö itsestäsi heti tyrannin? Etkö muista, kuka olet ja ketä hallitset?”

”Kun siis olet sulkenut ovet ja tehnyt sisälle pimeän, muista, ettet koskaan sano olevasi yksin, sillä et ole; vaan Jumala on sisällä, ja suojelushenkesi on sisällä, ja mihin he valoa tarvitsisivat nähdäkseen, mitä teet?”

”Voiko kukaan estää sinua hyväksymästä totuutta? Ei kukaan voi.”

”Mutta sinä väität vastaan: ’Jos asetat eteeni kuoleman pelon, pakotat minut.’ Ei, sinua ei pakota se, mitä eteesi asetetaan, vaan käsityksesi siitä, että on parempi tehdä sitä ja sitä kuin kuolla.”

”Mutta jos suurin vahinko on suurimpien asioiden menettäminen, ja suurin asia jokaisessa ihmisessä on tahto eli valinta sellaisena kuin sen pitää olla, ja ihminen on menettänyt tämän tahdon, miksi sinäkin olet vihainen hänelle?”

”Älä ihaile vaatteitasi, niin et ole vihainen varkaalle.”

”Siksi meidän tulisi harjoitella pienissä asioissa ja edetä niistä alkaen suurempiin.”

”Jos ihmisellä on jokin ylemmyys tai hän luulee, että on, vaikkei ole, sellainen ihminen pöyhistyy siitä väistämättä, jos hän on opettamaton.”

”Sillä itse asiassa kiitämme jumalia niistä asioista, joihin asetamme hyvämme.”

”Tästä syystä filosofin tärkein ja ensimmäinen tehtävä on tutkia mielikuvia, erotella ne toisistaan eikä päästää yhtäkään sisään tutkimatta.”

”Mutta kurjan hallitsevan kykymme kohdalla haukottelemme ja nukumme ja päästämme huolimattomasti sisään jokaisen mielikuvan, sillä vahinkoa ei huomata.”

”Useimmat meistä pelkäävät ruumiin turtumista ja keksisivät kaikki keinot välttääkseen sellaisen, mutta sielun turtumisesta emme välitä.”

”Mitä ihmeellistä siis on siinä, että filosofiassakin monet todet asiat näyttävät kokemattomista paradoksaalisilta?”

”Tämä on siis filosofian alku: että ihminen havaitsee, missä tilassa hänen hallitseva kykynsä on; sillä kun ihminen tietää sen olevan heikko, hän ei käytä sitä kaikkein vaikeimpiin asioihin.”

”Sillä mielen levottomuuden alkulähde on tämä: haluta jotakin, mikä ei tapahdu.”

”Mutta mies osti lampun tällä hinnalla: lampun vuoksi hänestä tuli varas, uskoton kelmi ja villipedon kaltainen.”

”Niinpä sinäkin, kun et pysty saamaan ihmistä muuttamaan mieltään, ole varma, että hän on lapsi, ja taputa käsiäsi hänen kanssaan; ja jos et halua tehdä niin, ole hiljaa.”

”Onko vapaus mitään muuta kuin valtaa elää niin kuin itse valitsemme?”

”Jos valitset olla vaatimaton ja uskollinen, kuka kieltää sinua olemasta sellainen?”

”Asiat itsessään (ainekset) ovat yhdentekeviä; mutta niiden käyttö ei ole yhdentekevää.”

”Missä minua voidaan estää ja pakottaa, siellä noiden asioiden saavuttaminen ei ole vallassani, eikä se ole hyvää tai pahaa; mutta käyttö on joko pahaa tai hyvää, ja käyttö on vallassani.”

”Näin vaatimattomat teot säilyttävät vaatimattoman ihmisen ja röyhkeät teot tuhoavat hänet; ja uskollisuuden teot säilyttävät uskollisen ihmisen ja päinvastaiset teot tuhoavat hänet.”

”Näin asioita koetellaan ja punnitaan, kun säännöt ovat valmiina. Ja filosofointi on tätä: sääntöjen tutkimista ja vahvistamista; ja niiden käyttäminen sitten, kun ne tunnetaan, on viisaan ja hyvän ihmisen teko.”

”Mutta jos lasket lahon ja sortuvan perustuksen, eikö kurja pikku rakennuksesi romahda sitä pikemmin, mitä enemmän ja vahvempia aineksia kasaat sen päälle?”

”Anna minulle ihminen, joka välittää siitä, miten hän tekee jotakin, ei jonkin saavuttamisesta, vaan joka välittää omasta toiminnastaan.”

”Niinpä kurin puutteen vuoksi lisäämme aina jotakin mielikuvaan ja kuvittelemme asiat suuremmiksi kuin ne ovat.”

”Yleisesti siis: jos haluat tehdä jostakin tavan, tee sitä; jos et halua tehdä siitä tapaa, älä tee sitä, vaan totuta itsesi tekemään jotakin muuta sen sijaan.”

”Sillä poista kuoleman pelko ja kuvittele niin monta ukkosta ja salamaa kuin haluat, niin saat tietää, millainen tyyneys ja seesteisyys hallitsevassa kyvyssä on.”

”Onko minulla se tietoisuus, joka mitään tietämättömällä ihmisellä pitäisi olla: että en tiedä mitään?”

”Sillä yleisesti – älä anna pettää itseäsi – mikään eläin ei ole kiintynyt mihinkään niin paljon kuin omaan etuunsa.”

”Sillä pahan ihmisen hallitsevaan kykyyn ei voi luottaa: se on epävarma, siltä puuttuu varma sääntö, joka sitä ohjaisi, ja eri mielikuvat saavat sen eri aikoina valtaansa.”

”Onko siis kuuntelemisessakin taito, niin kuin puhumisessa?”

”Jokainen erehdys sisältää ristiriidan: koska erehtyvä ei halua erehtyä vaan olla oikeassa, on selvää, ettei hän tee sitä, mitä haluaa.”

”Sielu on kuin vesiastia. Mielikuvat ovat kuin valonsäde, joka osuu veteen. Kun vesi liikkuu, säde näyttää myös liikkuvan, vaikka se ei liiku.”

”Hallitse meitä järjellisinä eläiminä: näytä meille, mikä on meille hyödyllistä, niin seuraamme sitä; näytä, mikä on hyödytöntä, niin käännymme siitä pois.”

”Sillä jokaiselle ihmiselle hänen toimintansa syy on käsitys.”

”Tutkikaamme toisiamme: jos minulla on jokin huono käsitys, poista se; jos sinulla on, näytä se.”

”Sinulla on kultaisia astioita; mutta puheesi, käsityksesi, hyväksyntäsi, liikkeesi (pyrkimyksesi), halusi ovat saviastioita.”

”Kääntyykö maailma ylösalaisin, kun olet kuollut?”

”Kaikki, mikä on vaikeaa ja vaarallista, ei sovi harjoitteluun; vaan sopivaa on se, mikä auttaa toteuttamaan sen, mikä meille on asetettu tehtäväksi.”

”Harjoittele, ihminen, jos olet ärtyisä, kestämään, jos sinua herjataan, ja olemaan harmistumatta, jos sinua kohdellaan halveksivasti.”

”Mutta ihmisen pitäisi silti olla jollakin tavoin valmistautunut tähänkin (yksin olemiseen): kykenemään riittämään itselleen ja olemaan oma seuralaisensa.”

”Jokainen suuri voima (kyky) on vaarallinen aloittelijoille.”

”Sinun on kitkettävä ihmisistä pois nämä kaksi asiaa: ylimielisyys (ylpeys) ja epäluottamus. Ylimielisyys on käsitys, ettei sinulta puutu mitään (ettet ole vajaa missään); mutta epäluottamus on käsitys, ettet voi olla onnellinen, kun ympärilläsi on niin monia olosuhteita.”

”Lakatkaa, vannotan teitä jumalten nimessä, ihailemasta aineellisia asioita. Lakatkaa tekemästä itsestänne orjia, ensin asioiden orjia ja sitten asioiden vuoksi niiden orjia, jotka voivat antaa ne tai ottaa ne pois.”

”Mitä tahansa annatkin minulle, teen siitä onnellisen, onnekkaan, kunnioitetun, sellaisen, jota ihminen tavoittelee.”

”Kirvesmies ei tule sanomaan: Kuunnelkaa, kun puhun kirvesmiehen taidosta; vaan otettuaan rakentaakseen talon hän tekee sen ja todistaa hallitsevansa taidon.”

”Sillä kaiken, mitä teemme, teemme turhaan, jos emme suuntaa sitä mihinkään päämäärään; ja jos suuntaamme sen väärään päämäärään, osumme ohi.”

”Haluatko tehdä hyvää vai saada kehuja?”

”Sillä kuka on hyvä, jos hän ei tiedä, kuka hän on? Ja kuka tietää, mikä hän on, jos hän unohtaa, että tehdyt asiat ovat katoavaisia ja ettei ihminen voi olla toisen kanssa aina?”

”Etkö tiedä, ettei hyvä ihminen tee mitään näön vuoksi, vaan oikein tekemisen vuoksi?”

”Valitse siis, oletko juomari ja mieluinen entisille tovereillesi vai raitis ihminen ja heille epämieluisa.”

”Mutta jos lukeminen ei takaa sinulle onnellista ja tyyntä elämää, mitä hyötyä siitä on?”

”Jos olet kuin susi, sinun on purtava takaisin ja heitettävä lisää kiviä. Mutta jos mietit, mikä ihmiselle sopii, tutki varastoasi ja katso, millaisin kyvyin tulit maailmaan.”

”Ja kuka on elänyt kanssasi niin kauan kuin sinä itsesi kanssa? Ja kenellä on niin paljon valtaa vakuuttaa sinut kuin sinulla on vakuuttaa itsesi; ja kuka on sinulle suopeampi ja läheisempi kuin sinä itse?”

”Pyri ensin pitämään salassa, mikä olet: ole lyhyen aikaa filosofi itsellesi (eli filosofoi itseksesi).”

”Taistele itsesi kanssa, palauta itsesi säädyllisyyteen, vaatimattomuuteen, vapauteen.”

”Ja ajattele nyt, että sinulle on uskottu oma ruumiisi niin kuin hevonen; pese se, kuivaa se, huolehdi siitä, ettei kukaan käänny siitä pois, ettei kukaan väistä sitä.”

”Onko elämässä jokin osa, joka olisi poikkeus ja johon tarkkaavaisuus ei ulottuisi? Sillä teetkö sen (minkä tahansa asian elämässä) huonommin, kun olet tarkkaavainen, ja paremmin, kun et ole lainkaan tarkkaavainen?”

”Mutta jos todella luotat minuun, on selvää, että luotat minuun, koska olen uskollinen ja vaatimaton, etkä siksi, että olen kertonut sinulle asioistani.”

”Mutta nyt olen järjellinen olento, ja minun tulee ylistää Jumalaa: tämä on tehtäväni; teen sen, enkä hylkää tätä asemaani niin kauan kuin minun sallitaan pitää se; ja kehotan teitäkin yhtymään tähän samaan lauluun.”

”Ja sinun on hyvä tuntea oma valmiutesi ja kykysi, jotta voisit pysyä hiljaa niissä asioissa, joihin et ole valmistautunut, etkä harmistuisi, jos muut ovat sinua edellä.”

”Tuomioistuin ja vankila ovat kumpikin paikkoja, toinen korkea ja toinen matala; mutta tahdon voi pitää samanlaisena, jos valitset pitää sen samanlaisena kummassakin.”

”Jos minun siis on asetuttava vaaraan ystävän puolesta ja jos velvollisuuteni on jopa kuolla hänen puolestaan, mitä tarvetta minulla silloin on ennustamiselle?”

”Tämä oli Sokrateen ensimmäinen ja tärkein tuntomerkki: hän ei koskaan ärtynyt väittelyssä, ei koskaan lausunut mitään solvaavaa, mitään loukkaavaa, vaan sieti solvaajia ja teki riidasta lopun.”

”Kun näen ihmisen ahdistuneena, sanon: Mitä tämä ihminen haluaa? Jos hän ei haluaisi jotakin, mikä ei ole hänen vallassaan, miten hän voisi olla ahdistunut?”

”Oletko nähnyt vaivaa oppiaksesi, mikä on hyvä ihminen ja mikä paha ihminen ja miten ihmisestä tulee jompikumpi?”

”Ja jos siis haluat olla kaunis, nuori mies, tee työtä tämän eteen: että saavuttaisit ihmisen hyveen.”

”Olet ihminen; ja ihminen on kuolevainen eläin, jolla on kyky käyttää mielikuvia järjellisesti.”

”Sillä ihmistä ei näytetä sormella niin kuin kiveä tai puupalaa; vaan kun joku näyttää ihmisen periaatteet, silloin hän näyttää hänet ihmisenä.”

”Mutta julkisesti älä vaadi enempää kuin sinulle kuuluu äläkä yritä omia itsellesi sitä, mikä kuuluu kaikille.”

”Sillä haluan, että sairaus tai kuolema yllättää minut silloin, kun en huolehdi mistään muusta kuin omasta tahdostani, jotta olisin vapaa levottomuudesta, vapaa esteistä, vapaa pakosta ja vapauden tilassa.”

”Älä siis sekoita keskenään erilaisia asioita äläkä odota edistyväsi yhdessä asiassa, kun ponnistelet toisen parissa.”

”Niin kuin harjoittelemme sofististen kysymysten varalta, niin meidän tulisi päivittäin harjoitella mielikuvien varalta; sillä nämäkin mielikuvat esittävät meille kysymyksiä.”

”Nyt (sinun pitäisi sanoa) aineena, jota työstän, on ymmärrykseni, niin kuin puu kirvesmiehelle ja nahat suutarille; ja minun tehtäväni on mielikuvien oikea käyttö.”

”Mutta ennen kaikkea kyynikon hallitsevan kyvyn on oltava aurinkoa puhtaampi; ja jos se ei ole, hän on väistämättä ovela roisto ja periaatteeton veijari, koska hän nuhtelee muita ollessaan itse jonkin paheen kietoma.”

”Onko sinulle häpeällistä se, mikä ei ole oma tekosi, se, minkä syy et ole, se, mikä on tullut osaksesi sattumalta, kuten päänsärky, kuten kuume?”

”Ihmiset pitävät kesyjä leijonia suljettuina ja ruokkivat niitä, ja jotkut kuljettavat niitä mukanaan; ja kuka sanoisi, että tämä leijona on vapaa? Eikö asia ole niin, että mitä mukavammin se elää, sitä orjamaisemmassa tilassa se on?”

”Sillä kukaan ei pelkää itse Caesaria, vaan hän pelkää kuolemaa, maanpakoa, omaisuutensa menettämistä, vankilaa ja häpeää.”

”Onko mahdollista, että se, joka haluaa jotakin niistä asioista, jotka riippuvat muista, voisi olla vapaa esteistä?”

”Sillä pelko syntyy siitä, mitä odotat, mutta suru siitä, mikä on läsnä.”

”Sillä hyväkin näyttelijä säilyttää roolinsa paremmin lopettamalla silloin, kun pitää lopettaa, kuin jatkamalla näyttelemistä yli sopivan ajan.”

”Älä tee asiasta murhenäytelmää, vaan puhu siitä sellaisena kuin se on: nyt on aika, että (ruumiin) aines hajoaa niiksi asioiksi, joista se koostui.”

”Kun siis en pelkää mitään, mitä tyranni voi minulle tehdä, enkä halua mitään, mitä hän voi antaa, miksi yhä katselen ihmetellen (ihaillen)?”

”Mutta jos pata, jossa lihasi keitettiin, särkyisi, pitääkö sinun kuolla nälkään, koska sinulla ei ole sitä pataa, johon olet tottunut?”

”Sillä vapautta ei saavuteta ihmisten halujen täyttämisellä, vaan halun poistamisella.”

”Vaikeudet paljastavat ihmisten luonteen. Kun siis kohtaat vaikean tilanteen, muista, että olet kuin kokematon nuorukainen, jonka kanssa Jumala valmentajana painii.”

”Mikä on filosofin ensimmäinen tehtävä? Heittää pois omahyväisyys: sillä ihmisen on mahdotonta alkaa oppia sitä, minkä hän luulee tietävänsä.”

”Mikään suuri ei synny äkkiä, sen enempää kuin viinirypäleterttu tai viikuna. Jos sanot minulle nyt: ’Haluan viikunan’, vastaan, että se vaatii aikaa. Anna sen ensin kukkia, sitten tehdä hedelmänsä ja sitten kypsyä.”

”Sillä pelottavaa ei ole kuolema tai kipu, vaan kivun tai kuoleman pelko.”

”Jokainen tottumus ja jokainen kyky vahvistuu ja voimistuu sitä vastaavista teoista: kävelykyky kävelemällä, juoksukyky juoksemalla. Jos haluat kyvyn lukea, lue; jos kirjoittaa, kirjoita.”

”Meidän on käytettävä parhaalla tavalla niitä asioita, jotka ovat vallassamme, ja otettava loput vastaan sellaisina kuin luonto ne antaa.”

”Minne tahansa menenkin, minun käy hyvin: sillä täälläkään ei paikka saanut minua voimaan hyvin, vaan arvostelmani, ja ne vien mukanani, sillä kukaan ei voi riistää niitä minulta.”

”Kun sinulle tuodaan jokin järkyttävä uutinen, pidä mielessäsi, ettei uutinen voi vaikuttaa mihinkään, mikä kuuluu tahdon alueeseen.”

”Sillä en ole kuolematon, vaan ihminen, osa maailmankaikkeutta niin kuin tunti on osa päivää. Tunnin tavoin minun on oltava täällä ja tunnin tavoin mentävä ohi.”

”Varo yhtä asiaa, ihminen: katso, millä hinnalla myyt tahtosi. Jos et tee mitään muuta, älä ainakaan myy tahtoasi halvalla.”

”Kukaan ihminen ei ole toisen ihmisen herra; hänen herransa ovat vain kuolema ja elämä, nautinto ja kipu.”

”Niin kuin huonot näyttelijät eivät pysty laulamaan yksin vaan ainoastaan suuressa joukossa, niin jotkut ihmiset eivät pysty kulkemaan yksin. Ihminen, jos olet minkään arvoinen, sinun on kuljettava yksin ja puhuttava itsellesi eikä piilouduttava kuoron sekaan.”

”Minkä parista sitten haluaisit kuoleman tapaavan sinut? Minä puolestani haluaisin, että minut tavataan jonkin inhimillisen tehtävän parista, olipa se mikä tahansa – jonkin jalon, hyvää tekevän, yhteistä hyvää edistävän.”

”Jos siis et halua olla altis vihalle, älä ruoki tapaasi vihastua, älä lisää polttoainetta tuleen. Pysy aluksi hiljaa ja laske päivät, jolloin et ollut vihainen.”

”Ulkomaille lähteminen on pieni muutos; kuolema on suurempi muutos – siitä, mikä nyt on, ei siihen, mitä ei ole, vaan siihen, mitä ei nyt ole.”

”Näytä minulle joku, joka on sairas ja silti onnellinen, vaarassa ja silti onnellinen, kuolemaisillaan ja silti onnellinen, maanpaossa ja onnellinen, häpeässä ja onnellinen.”

”Sano ensin itsellesi, millainen ihminen haluat olla; kun olet päättänyt sen, toimi sen mukaan kaikessa, mitä teet.”

”Kun herpaannutat tarkkaavaisuutesi hetkeksi, älä kuvittele saavasi sitä takaisin, milloin vain haluat, vaan pidä hyvin mielessäsi, että tämänpäiväinen virheesi asettaa sinut väistämättä huonompaan asemaan muissa tilanteissa.”

”Sillä missä muualla ystävyys on kuin siellä, missä ovat uskollisuus ja kunnia, missä ihmiset antavat ja ottavat vastaan sitä, mikä on hyvää, eivätkä mitään muuta?”

”Mitä hyötyä urheilija saakaan siitä, joka painii hänen kanssaan? Suurimman. Samoin se, joka solvaa minua, auttaa valmentamaan minua kilpailuun: hän harjaannuttaa minua olemaan kärsivällinen, vapaa intohimoista, lempeä.”

”Onneton ihminen, etkö tyydy siihen, mitä näet päivästä päivään? Voitko nähdä mitään parempaa tai suurempaa kuin aurinko, kuu, tähdet, koko maa, valtameri?”

”Kahlitset jalkani – kyllä, mutta tahtoani – ei, sitä ei voi voittaa edes Zeus.”

”Etkö siis katsele juhlakulkuetta ja juhlaa niin kauan kuin se sinulle suodaan, ja sitten, kun Jumala johdattaa sinut pois, lähde kumartaen hänelle ja kiittäen siitä, mitä olet kuullut ja nähnyt?”

”Muista, ettei ihmisiä tee nöyristeleviksi ja muille alamaisiksi vain viran ja rikkauden halu, vaan myös rauhan ja joutilaisuuden ja matkustelun ja oppineisuuden halu.”

”Jos menettäisit taitosi kieliopissa tai musiikissa, pitäisit menetystä vahinkona; jos olet menettämässä kunnian ja arvokkuuden ja lempeyden, pidätkö sitä mitättömänä?”

”Filosofin koulu, hyvät herrat, on lääkärin vastaanotto. Teidän on lähdettävä sieltä tuskaa tuntien, ei nautintoa.”

”Ihmisen, joka seurustelee paljon muiden kanssa joko keskustelun tai viinijuhlien tai yleensä seuranpidon merkeissä, on joko itse tultava heidän kaltaisekseen tai käännytettävä heidät omaksi kaltaisekseen.”

”Etkö ensin laske tätä perustusta – eli tutki päätöstäsi ja katso, onko se terve vai epäterve – ja rakenna vasta sitten sen varaan lujuuttasi ja horjumatonta päättäväisyyttäsi?”

”Hyvä ja jalo ihminen ei kiistele kenenkään kanssa eikä parhaan kykynsä mukaan salli muidenkaan kiistellä.”

”Eikö ole parempi kunnioittaa itseään kuin olla rikas?”

”Onko mahdollista välttyä erehdyksiltä kokonaan? Ei, se on mahdotonta; mutta on mahdollista suunnata mielensä jatkuvasti erehdysten välttämiseen.”

”Silti olemme huolissamme pikku ruumiistamme, vähäisestä omaisuudestamme, siitä, mitä Caesar ajattelee, mutta emme lainkaan siitä, mitä sisällämme on.”

”Teoriassa on kyllin helppoa tutkia ja kumota tietämättömiä, mutta käytännön elämässä ihmiset eivät suostu koeteltaviksi, ja me vihaamme sitä, joka tutkii meitä ja paljastaa meidät.”

”Mutta todellinen opas, kun hän tapaa harhailevan ihmisen, johdattaa hänet oikealle tielle sen sijaan, että jättäisi hänet pilkan tai loukkauksen saattelemana.”

”Ihminen voi kohdata ihmisen kunnolla vain silloin, kun hän oppii ymmärtämään tämän vakaumukset ja näyttää vuorostaan omansa.”

”Kun näet toisen virassa, aseta hänen virkaansa vastaan se, ettet tarvitse virkaa; kun näet toisen rikkaana, katso, mitä sinulla on sen sijaan.”

”Etkö siis jätä muita ihmisiä rauhaan ja ryhdy omaksi opettajaksesi ja oppilaaksesi?”

”Jokainen taito on opetettaessa raskas sille, joka on siinä taitamaton ja kokematon.”

”Sinunhan pitäisi kutsua yksinoloa rauhaksi ja vapaudeksi ja pitää itseäsi jumalten vertaisena; ja kun olet suuressa seurassa, sinun ei pitäisi kutsua sitä tungokseksi tai roskaväeksi tai kiusaksi, vaan juhlapäiväksi ja juhlaksi, ja ottaa näin kaikki vastaan tyytyväisellä mielellä.”

”Jos ei ole todennäköistä, että etanan hyvä on sen kuoressa, onko todennäköistä, että ihmisen hyvä on hänen ruumiissaan?”

”Niin kuin säälimme sokeita ja rampoja, niin meidän tulisi sääliä niitä, jotka ovat sokeutuneet ja rampautuneet korkeimmissa hallitsevissa kyvyissään.”

”Hyvän ja pahan olemus piilee tahdon asenteessa.”

”Jos et oppinut läksyäsi osoittaaksesi sen teoissa, mitä varten sitten opit sen?”

”Sillä kun kerran annat ulkoisten asioiden hallita sitä, mikä on omaasi, sinun on parasta ryhtyä orjaksi, ja sillä selvä.”

”On vaikeaa yhdistää ja sovittaa yhteen nämä ominaisuudet – aineellisille asioille omistautuvan ihmisen uutteruus ja niistä piittaamattoman ihmisen järkkymättömyys – mutta ei mahdotonta.”

”Teen vain sen, mikä on vallassani: hukun, jos minun on hukuttava, pelkäämättä, huutamatta ja taivasta syyttämättä, sillä tiedän, että sen, mikä syntyy, on myös tuhouduttava.”

”Voimmeko siis päätellä, että toiminnan alueellakaan ei riitä pelkkä halu tulla hyväksi, vaan täytyy oppia tiettyjä asioita?”

”Mutta se, onko parempi puhua vai vaieta, ja puhuako näin vai noin, ja onko se sopivaa vai sopimatonta – sanalla sanoen jokaisen puheen tilaisuuden ja käytön ratkaiseminen – kaikki nämä ovat kysymyksiä vain yhdelle kyvylle, tahdolle.”

”Opi kestämään pilkkaa, katsele ympärillesi, tutki itseäsi, jotta oppisit tuntemaan, kuka olet.”

”Ihminen, mieti ensin, mihin olet ryhtymässä; mieti sitten omia voimiasi ja sitä, mitä pystyt kantamaan.”

”Voiko ihmisen karkottaa maailmankaikkeuden ulkopuolelle? Ei voi. Minne tahansa menenkin, siellä on aurinko, siellä on kuu, siellä ovat tähdet, unet, enteet, keskustelu jumalten kanssa.”

”Ja lisäksi: kun mielikuvituksesi (joka ei ole vallassasi) puree syvälle sieluusi, kamppaile sitä vastaan järjelläsi, taistele se nujerruksiin, älä anna sen voimistua tai edetä seuraavaan vaiheeseen ja loihtia esiin mitä kuvia se haluaa.”

”Pysy siis valveilla ja vartioi mielikuviasi: hoidossasi ei ole mikään pikkuasia, vaan itsekunnioitus, kunnia, lujuus, mielenrauha, jota ahdistus, pelko tai kiihtymys ei kosketa – sanalla sanoen vapaus.”

”Siksi en voi kutsua ihmistä ahkeraksi, jos minulle vain kerrotaan, että hän lukee tai kirjoittaa, en edes, jos joku lisää: ’hän tekee työtä koko yön’, ellen tiedä, mitä varten hän tekee työtä.”

”Sinun ei pidä koskaan kehua tai moittia ihmisiä yhdentekevistä ominaisuuksista, vaan heidän arvostelmistaan.”

”Sielun epäpuhtaus on siis huonoissa arvostelmissa, ja puhdistuminen on oikeiden arvostelmien synnyttämistä siihen, ja puhdas sielu on se, jolla on oikeat arvostelmat, sillä vain se on suojassa sekaannukselta ja saastumiselta toiminnoissaan.”