Stoiq
Hae

Keskusteluja

Epiktetos
108

Epiktetoksen luennot sellaisina kuin hänen oppilaansa Arrianos kirjasi ne muistiin: suorasukaista opetusta vapaudesta, arvostelmista ja siitä, mikä on vallassamme.

Amazon-kumppanina ansaitsemme palkkion ehdot täyttävistä ostoista.

Sitaatit tästä lähteestä

159 varmennettua sitaattia

”Lyhyesti sanottuna: jos tarkkailemme, huomaamme, ettei ihmiseläintä tuskastuta mikään niin paljon kuin se, mikä on järjenvastaista; ja päinvastoin mikään ei vedä sitä puoleensa niin paljon kuin se, mikä on järjellistä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 2)
”Sonniksi ei tulla äkkiä, eikä myöskään rohkeaksi ihmiseksi; vaan meidän on harjoitettava itseämme talvella kesän sotaretkeä varten eikä syöksyttävä harkitsematta sellaiseen, mikä ei meitä koske.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 2)
”Jos ihminen pystyisi hyväksymään niin kuin pitää tämän opin, että me kaikki olemme erityisellä tavalla lähtöisin Jumalasta ja että Jumala on sekä ihmisten että jumalten isä, luulen, ettei hän koskaan ajattelisi itsestään mitään alhaista tai halpamaista.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 3)
”Jos siis hyve lupaa hyvää onnea ja tyyneyttä ja onnellisuutta, silloin myös edistyminen kohti hyvettä on varmasti edistymistä kohti jokaista näistä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 4)
”Kaikesta, mitä maailmassa on tai tapahtuu, on helppo ylistää kaitselmusta, jos ihmisellä on nämä kaksi ominaisuutta: kyky nähdä, mikä kuuluu ja tapahtuu kaikille ihmisille ja asioille, ja kiitollinen mieli.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 6)
”Ja miksi vaivaisin itseäni mistään, mitä voi tapahtua, jos minulla on sielun suuruutta?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 6)
”Minä kuitenkin näytän sinulle, että sinulla on voimia ja keinoja sielun suuruuteen ja rohkeuteen; mutta näytä sinä minulle, mitä voimia sinulla on vikojen etsimiseen ja syyttelyyn.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 6)
”Sillä mikä on päättelyn päämäärä? Vahvistaa todet väitteet, poistaa väärät, pidättäytyä hyväksymästä niitä, jotka eivät ole selviä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 7)
”Miksi olemme yhä laiskoja ja huolimattomia ja velttoja, ja miksi etsimme tekosyitä sille, ettemme näe vaivaa emmekä ole valppaina järkemme viljelyssä?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 7)
”Mutta ajattelemme itsestämme ikään kuin olisimme vain vatsoja ja suolia ja sukuelimiä; pelkäämme, haluamme; mielistelemme niitä, jotka voivat auttaa meitä näissä asioissa, ja pelkäämme heitäkin.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 9)
”Minkä siis havaitsemme olevan yhtä aikaa rakastavaa ja myös järjen mukaista, sen julistamme luottavaisesti oikeaksi ja hyväksi.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 11)
”Sanalla sanoen: syy siihen, että teemme jotakin tai jätämme tekemättä, ei ole kuolema eikä maanpako eikä kipu eikä mikään sellainen, vaan omat käsityksemme ja tahtomme (δόγματα).”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 11)
”Sillä vapaa on se, jolle kaikki tapahtuu hänen tahtonsa mukaan ja jota kukaan ei voi estää.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 12)
”Ei olisi mitään arvoa tietää mitään, jos tieto mukautuisi jokaisen oikkuihin.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 12)
”Missä ihminen on vastoin tahtoaan, siellä hän on vankilassa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 12)
”Sillä älyn suuruutta ei mitata pituudella eikä korkeudella, vaan ajatuksilla.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 12)
”Etkö mieluummin kiitä jumalia siitä, että he ovat sallineet sinun olla niiden asioiden yläpuolella, joita he eivät ole antaneet valtaasi, ja tehneet sinut vastuulliseksi vain niistä, jotka ovat vallassasi?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 12)
”Mutta jos sinut on asetettu johonkin sellaiseen korkeampaan asemaan, teetkö itsestäsi heti tyrannin? Etkö muista, kuka olet ja ketä hallitset?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 13)
”Kun siis olet sulkenut ovet ja tehnyt sisälle pimeän, muista, ettet koskaan sano olevasi yksin, sillä et ole; vaan Jumala on sisällä, ja suojelushenkesi on sisällä, ja mihin he valoa tarvitsisivat nähdäkseen, mitä teet?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 14)
”Voiko kukaan estää sinua hyväksymästä totuutta? Ei kukaan voi.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 17)
”Mutta sinä väität vastaan: ’Jos asetat eteeni kuoleman pelon, pakotat minut.’ Ei, sinua ei pakota se, mitä eteesi asetetaan, vaan käsityksesi siitä, että on parempi tehdä sitä ja sitä kuin kuolla.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 17)
”Mutta jos suurin vahinko on suurimpien asioiden menettäminen, ja suurin asia jokaisessa ihmisessä on tahto eli valinta sellaisena kuin sen pitää olla, ja ihminen on menettänyt tämän tahdon, miksi sinäkin olet vihainen hänelle?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 18)
”Älä ihaile vaatteitasi, niin et ole vihainen varkaalle.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 18)
”Siksi meidän tulisi harjoitella pienissä asioissa ja edetä niistä alkaen suurempiin.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 18)
”Jos ihmisellä on jokin ylemmyys tai hän luulee, että on, vaikkei ole, sellainen ihminen pöyhistyy siitä väistämättä, jos hän on opettamaton.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 19)
”Sillä itse asiassa kiitämme jumalia niistä asioista, joihin asetamme hyvämme.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 19)
”Tästä syystä filosofin tärkein ja ensimmäinen tehtävä on tutkia mielikuvia, erotella ne toisistaan eikä päästää yhtäkään sisään tutkimatta.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 20)
”Mutta kurjan hallitsevan kykymme kohdalla haukottelemme ja nukumme ja päästämme huolimattomasti sisään jokaisen mielikuvan, sillä vahinkoa ei huomata.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 20)
”Useimmat meistä pelkäävät ruumiin turtumista ja keksisivät kaikki keinot välttääkseen sellaisen, mutta sielun turtumisesta emme välitä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 5)
”Mitä ihmeellistä siis on siinä, että filosofiassakin monet todet asiat näyttävät kokemattomista paradoksaalisilta?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 25)
”Tämä on siis filosofian alku: että ihminen havaitsee, missä tilassa hänen hallitseva kykynsä on; sillä kun ihminen tietää sen olevan heikko, hän ei käytä sitä kaikkein vaikeimpiin asioihin.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 26)
”Sillä mielen levottomuuden alkulähde on tämä: haluta jotakin, mikä ei tapahdu.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 27)
”Mutta mies osti lampun tällä hinnalla: lampun vuoksi hänestä tuli varas, uskoton kelmi ja villipedon kaltainen.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 29)
”Niinpä sinäkin, kun et pysty saamaan ihmistä muuttamaan mieltään, ole varma, että hän on lapsi, ja taputa käsiäsi hänen kanssaan; ja jos et halua tehdä niin, ole hiljaa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 29)
”Onko vapaus mitään muuta kuin valtaa elää niin kuin itse valitsemme?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 1)
”Jos valitset olla vaatimaton ja uskollinen, kuka kieltää sinua olemasta sellainen?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 2)
”Asiat itsessään (ainekset) ovat yhdentekeviä; mutta niiden käyttö ei ole yhdentekevää.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 5)
”Missä minua voidaan estää ja pakottaa, siellä noiden asioiden saavuttaminen ei ole vallassani, eikä se ole hyvää tai pahaa; mutta käyttö on joko pahaa tai hyvää, ja käyttö on vallassani.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 5)
”Näin vaatimattomat teot säilyttävät vaatimattoman ihmisen ja röyhkeät teot tuhoavat hänet; ja uskollisuuden teot säilyttävät uskollisen ihmisen ja päinvastaiset teot tuhoavat hänet.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 9)
”Näin asioita koetellaan ja punnitaan, kun säännöt ovat valmiina. Ja filosofointi on tätä: sääntöjen tutkimista ja vahvistamista; ja niiden käyttäminen sitten, kun ne tunnetaan, on viisaan ja hyvän ihmisen teko.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 11)
”Mutta jos lasket lahon ja sortuvan perustuksen, eikö kurja pikku rakennuksesi romahda sitä pikemmin, mitä enemmän ja vahvempia aineksia kasaat sen päälle?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 15)
”Anna minulle ihminen, joka välittää siitä, miten hän tekee jotakin, ei jonkin saavuttamisesta, vaan joka välittää omasta toiminnastaan.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 16)
”Niinpä kurin puutteen vuoksi lisäämme aina jotakin mielikuvaan ja kuvittelemme asiat suuremmiksi kuin ne ovat.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 16)
”Yleisesti siis: jos haluat tehdä jostakin tavan, tee sitä; jos et halua tehdä siitä tapaa, älä tee sitä, vaan totuta itsesi tekemään jotakin muuta sen sijaan.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 18)
”Sillä poista kuoleman pelko ja kuvittele niin monta ukkosta ja salamaa kuin haluat, niin saat tietää, millainen tyyneys ja seesteisyys hallitsevassa kyvyssä on.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 18)
”Onko minulla se tietoisuus, joka mitään tietämättömällä ihmisellä pitäisi olla: että en tiedä mitään?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 21)
”Sillä yleisesti – älä anna pettää itseäsi – mikään eläin ei ole kiintynyt mihinkään niin paljon kuin omaan etuunsa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 22)
”Sillä pahan ihmisen hallitsevaan kykyyn ei voi luottaa: se on epävarma, siltä puuttuu varma sääntö, joka sitä ohjaisi, ja eri mielikuvat saavat sen eri aikoina valtaansa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 22)
”Onko siis kuuntelemisessakin taito, niin kuin puhumisessa?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 24)
”Jokainen erehdys sisältää ristiriidan: koska erehtyvä ei halua erehtyä vaan olla oikeassa, on selvää, ettei hän tee sitä, mitä haluaa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 26)
”Sielu on kuin vesiastia. Mielikuvat ovat kuin valonsäde, joka osuu veteen. Kun vesi liikkuu, säde näyttää myös liikkuvan, vaikka se ei liiku.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 3)
”Hallitse meitä järjellisinä eläiminä: näytä meille, mikä on meille hyödyllistä, niin seuraamme sitä; näytä, mikä on hyödytöntä, niin käännymme siitä pois.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 7)
”Sillä jokaiselle ihmiselle hänen toimintansa syy on käsitys.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 9)
”Tutkikaamme toisiamme: jos minulla on jokin huono käsitys, poista se; jos sinulla on, näytä se.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 9)
”Sinulla on kultaisia astioita; mutta puheesi, käsityksesi, hyväksyntäsi, liikkeesi (pyrkimyksesi), halusi ovat saviastioita.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 9)
”Kääntyykö maailma ylösalaisin, kun olet kuollut?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 10)
”Kaikki, mikä on vaikeaa ja vaarallista, ei sovi harjoitteluun; vaan sopivaa on se, mikä auttaa toteuttamaan sen, mikä meille on asetettu tehtäväksi.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 12)
”Harjoittele, ihminen, jos olet ärtyisä, kestämään, jos sinua herjataan, ja olemaan harmistumatta, jos sinua kohdellaan halveksivasti.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 12)
”Mutta ihmisen pitäisi silti olla jollakin tavoin valmistautunut tähänkin (yksin olemiseen): kykenemään riittämään itselleen ja olemaan oma seuralaisensa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 13)
”Jokainen suuri voima (kyky) on vaarallinen aloittelijoille.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 13)
”Sinun on kitkettävä ihmisistä pois nämä kaksi asiaa: ylimielisyys (ylpeys) ja epäluottamus. Ylimielisyys on käsitys, ettei sinulta puutu mitään (ettet ole vajaa missään); mutta epäluottamus on käsitys, ettet voi olla onnellinen, kun ympärilläsi on niin monia olosuhteita.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 14)
”Lakatkaa, vannotan teitä jumalten nimessä, ihailemasta aineellisia asioita. Lakatkaa tekemästä itsestänne orjia, ensin asioiden orjia ja sitten asioiden vuoksi niiden orjia, jotka voivat antaa ne tai ottaa ne pois.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 20)
”Mitä tahansa annatkin minulle, teen siitä onnellisen, onnekkaan, kunnioitetun, sellaisen, jota ihminen tavoittelee.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 20)
”Kirvesmies ei tule sanomaan: Kuunnelkaa, kun puhun kirvesmiehen taidosta; vaan otettuaan rakentaakseen talon hän tekee sen ja todistaa hallitsevansa taidon.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 21)
”Sillä kaiken, mitä teemme, teemme turhaan, jos emme suuntaa sitä mihinkään päämäärään; ja jos suuntaamme sen väärään päämäärään, osumme ohi.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 23)
”Haluatko tehdä hyvää vai saada kehuja?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 23)
”Sillä kuka on hyvä, jos hän ei tiedä, kuka hän on? Ja kuka tietää, mikä hän on, jos hän unohtaa, että tehdyt asiat ovat katoavaisia ja ettei ihminen voi olla toisen kanssa aina?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 24)
”Etkö tiedä, ettei hyvä ihminen tee mitään näön vuoksi, vaan oikein tekemisen vuoksi?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 24)
”Valitse siis, oletko juomari ja mieluinen entisille tovereillesi vai raitis ihminen ja heille epämieluisa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 2)
”Mutta jos lukeminen ei takaa sinulle onnellista ja tyyntä elämää, mitä hyötyä siitä on?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 4)
”Jos olet kuin susi, sinun on purtava takaisin ja heitettävä lisää kiviä. Mutta jos mietit, mikä ihmiselle sopii, tutki varastoasi ja katso, millaisin kyvyin tulit maailmaan.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 5)
”Ja kuka on elänyt kanssasi niin kauan kuin sinä itsesi kanssa? Ja kenellä on niin paljon valtaa vakuuttaa sinut kuin sinulla on vakuuttaa itsesi; ja kuka on sinulle suopeampi ja läheisempi kuin sinä itse?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 6)
”Pyri ensin pitämään salassa, mikä olet: ole lyhyen aikaa filosofi itsellesi (eli filosofoi itseksesi).”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 8)
”Taistele itsesi kanssa, palauta itsesi säädyllisyyteen, vaatimattomuuteen, vapauteen.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 9)
”Ja ajattele nyt, että sinulle on uskottu oma ruumiisi niin kuin hevonen; pese se, kuivaa se, huolehdi siitä, ettei kukaan käänny siitä pois, ettei kukaan väistä sitä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 11)
”Onko elämässä jokin osa, joka olisi poikkeus ja johon tarkkaavaisuus ei ulottuisi? Sillä teetkö sen (minkä tahansa asian elämässä) huonommin, kun olet tarkkaavainen, ja paremmin, kun et ole lainkaan tarkkaavainen?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 12)
”Mutta jos todella luotat minuun, on selvää, että luotat minuun, koska olen uskollinen ja vaatimaton, etkä siksi, että olen kertonut sinulle asioistani.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 13)
”Mutta nyt olen järjellinen olento, ja minun tulee ylistää Jumalaa: tämä on tehtäväni; teen sen, enkä hylkää tätä asemaani niin kauan kuin minun sallitaan pitää se; ja kehotan teitäkin yhtymään tähän samaan lauluun.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 16)
”Ja sinun on hyvä tuntea oma valmiutesi ja kykysi, jotta voisit pysyä hiljaa niissä asioissa, joihin et ole valmistautunut, etkä harmistuisi, jos muut ovat sinua edellä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 6)
”Tuomioistuin ja vankila ovat kumpikin paikkoja, toinen korkea ja toinen matala; mutta tahdon voi pitää samanlaisena, jos valitset pitää sen samanlaisena kummassakin.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 6)
”Jos minun siis on asetuttava vaaraan ystävän puolesta ja jos velvollisuuteni on jopa kuolla hänen puolestaan, mitä tarvetta minulla silloin on ennustamiselle?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 7)
”Tämä oli Sokrateen ensimmäinen ja tärkein tuntomerkki: hän ei koskaan ärtynyt väittelyssä, ei koskaan lausunut mitään solvaavaa, mitään loukkaavaa, vaan sieti solvaajia ja teki riidasta lopun.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 12)
”Kun näen ihmisen ahdistuneena, sanon: Mitä tämä ihminen haluaa? Jos hän ei haluaisi jotakin, mikä ei ole hänen vallassaan, miten hän voisi olla ahdistunut?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 13)
”Oletko nähnyt vaivaa oppiaksesi, mikä on hyvä ihminen ja mikä paha ihminen ja miten ihmisestä tulee jompikumpi?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 13)
”Ja jos siis haluat olla kaunis, nuori mies, tee työtä tämän eteen: että saavuttaisit ihmisen hyveen.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 1)
”Olet ihminen; ja ihminen on kuolevainen eläin, jolla on kyky käyttää mielikuvia järjellisesti.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 1)
”Sillä ihmistä ei näytetä sormella niin kuin kiveä tai puupalaa; vaan kun joku näyttää ihmisen periaatteet, silloin hän näyttää hänet ihmisenä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 2)
”Mutta julkisesti älä vaadi enempää kuin sinulle kuuluu äläkä yritä omia itsellesi sitä, mikä kuuluu kaikille.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 4)
”Sillä haluan, että sairaus tai kuolema yllättää minut silloin, kun en huolehdi mistään muusta kuin omasta tahdostani, jotta olisin vapaa levottomuudesta, vapaa esteistä, vapaa pakosta ja vapauden tilassa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 5)
”Älä siis sekoita keskenään erilaisia asioita äläkä odota edistyväsi yhdessä asiassa, kun ponnistelet toisen parissa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 6)
”Niin kuin harjoittelemme sofististen kysymysten varalta, niin meidän tulisi päivittäin harjoitella mielikuvien varalta; sillä nämäkin mielikuvat esittävät meille kysymyksiä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 8)
”Nyt (sinun pitäisi sanoa) aineena, jota työstän, on ymmärrykseni, niin kuin puu kirvesmiehelle ja nahat suutarille; ja minun tehtäväni on mielikuvien oikea käyttö.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 22)
”Mutta ennen kaikkea kyynikon hallitsevan kyvyn on oltava aurinkoa puhtaampi; ja jos se ei ole, hän on väistämättä ovela roisto ja periaatteeton veijari, koska hän nuhtelee muita ollessaan itse jonkin paheen kietoma.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 22)
”Onko sinulle häpeällistä se, mikä ei ole oma tekosi, se, minkä syy et ole, se, mikä on tullut osaksesi sattumalta, kuten päänsärky, kuten kuume?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 26)
”Ihmiset pitävät kesyjä leijonia suljettuina ja ruokkivat niitä, ja jotkut kuljettavat niitä mukanaan; ja kuka sanoisi, että tämä leijona on vapaa? Eikö asia ole niin, että mitä mukavammin se elää, sitä orjamaisemmassa tilassa se on?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 1)
”Sillä kukaan ei pelkää itse Caesaria, vaan hän pelkää kuolemaa, maanpakoa, omaisuutensa menettämistä, vankilaa ja häpeää.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 1)
”Onko mahdollista, että se, joka haluaa jotakin niistä asioista, jotka riippuvat muista, voisi olla vapaa esteistä?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 1)
”Sillä pelko syntyy siitä, mitä odotat, mutta suru siitä, mikä on läsnä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 1)
”Sillä hyväkin näyttelijä säilyttää roolinsa paremmin lopettamalla silloin, kun pitää lopettaa, kuin jatkamalla näyttelemistä yli sopivan ajan.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 1)
”Älä tee asiasta murhenäytelmää, vaan puhu siitä sellaisena kuin se on: nyt on aika, että (ruumiin) aines hajoaa niiksi asioiksi, joista se koostui.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 7)
”Kun siis en pelkää mitään, mitä tyranni voi minulle tehdä, enkä halua mitään, mitä hän voi antaa, miksi yhä katselen ihmetellen (ihaillen)?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 7)
”Mutta jos pata, jossa lihasi keitettiin, särkyisi, pitääkö sinun kuolla nälkään, koska sinulla ei ole sitä pataa, johon olet tottunut?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 10)
”Sillä vapautta ei saavuteta ihmisten halujen täyttämisellä, vaan halun poistamisella.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 1)
”Vaikeudet paljastavat ihmisten luonteen. Kun siis kohtaat vaikean tilanteen, muista, että olet kuin kokematon nuorukainen, jonka kanssa Jumala valmentajana painii.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 24)
”Mikä on filosofin ensimmäinen tehtävä? Heittää pois omahyväisyys: sillä ihmisen on mahdotonta alkaa oppia sitä, minkä hän luulee tietävänsä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 17)
”Mikään suuri ei synny äkkiä, sen enempää kuin viinirypäleterttu tai viikuna. Jos sanot minulle nyt: ’Haluan viikunan’, vastaan, että se vaatii aikaa. Anna sen ensin kukkia, sitten tehdä hedelmänsä ja sitten kypsyä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 15)
”Sillä pelottavaa ei ole kuolema tai kipu, vaan kivun tai kuoleman pelko.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 1)
”Jokainen tottumus ja jokainen kyky vahvistuu ja voimistuu sitä vastaavista teoista: kävelykyky kävelemällä, juoksukyky juoksemalla. Jos haluat kyvyn lukea, lue; jos kirjoittaa, kirjoita.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 18)
”Meidän on käytettävä parhaalla tavalla niitä asioita, jotka ovat vallassamme, ja otettava loput vastaan sellaisina kuin luonto ne antaa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 1)
”Minne tahansa menenkin, minun käy hyvin: sillä täälläkään ei paikka saanut minua voimaan hyvin, vaan arvostelmani, ja ne vien mukanani, sillä kukaan ei voi riistää niitä minulta.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 7)
”Kun sinulle tuodaan jokin järkyttävä uutinen, pidä mielessäsi, ettei uutinen voi vaikuttaa mihinkään, mikä kuuluu tahdon alueeseen.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 18)
”Sillä en ole kuolematon, vaan ihminen, osa maailmankaikkeutta niin kuin tunti on osa päivää. Tunnin tavoin minun on oltava täällä ja tunnin tavoin mentävä ohi.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 5)
”Varo yhtä asiaa, ihminen: katso, millä hinnalla myyt tahtosi. Jos et tee mitään muuta, älä ainakaan myy tahtoasi halvalla.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 2)
”Kukaan ihminen ei ole toisen ihmisen herra; hänen herransa ovat vain kuolema ja elämä, nautinto ja kipu.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 29)
”Niin kuin huonot näyttelijät eivät pysty laulamaan yksin vaan ainoastaan suuressa joukossa, niin jotkut ihmiset eivät pysty kulkemaan yksin. Ihminen, jos olet minkään arvoinen, sinun on kuljettava yksin ja puhuttava itsellesi eikä piilouduttava kuoron sekaan.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 14)
”Minkä parista sitten haluaisit kuoleman tapaavan sinut? Minä puolestani haluaisin, että minut tavataan jonkin inhimillisen tehtävän parista, olipa se mikä tahansa – jonkin jalon, hyvää tekevän, yhteistä hyvää edistävän.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 10)
”Jos siis et halua olla altis vihalle, älä ruoki tapaasi vihastua, älä lisää polttoainetta tuleen. Pysy aluksi hiljaa ja laske päivät, jolloin et ollut vihainen.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 18)
”Ulkomaille lähteminen on pieni muutos; kuolema on suurempi muutos – siitä, mikä nyt on, ei siihen, mitä ei ole, vaan siihen, mitä ei nyt ole.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 24)
”Näytä minulle joku, joka on sairas ja silti onnellinen, vaarassa ja silti onnellinen, kuolemaisillaan ja silti onnellinen, maanpaossa ja onnellinen, häpeässä ja onnellinen.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 19)
”Sano ensin itsellesi, millainen ihminen haluat olla; kun olet päättänyt sen, toimi sen mukaan kaikessa, mitä teet.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 23)
”Kun herpaannutat tarkkaavaisuutesi hetkeksi, älä kuvittele saavasi sitä takaisin, milloin vain haluat, vaan pidä hyvin mielessäsi, että tämänpäiväinen virheesi asettaa sinut väistämättä huonompaan asemaan muissa tilanteissa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 12)
”Sillä missä muualla ystävyys on kuin siellä, missä ovat uskollisuus ja kunnia, missä ihmiset antavat ja ottavat vastaan sitä, mikä on hyvää, eivätkä mitään muuta?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 22)
”Mitä hyötyä urheilija saakaan siitä, joka painii hänen kanssaan? Suurimman. Samoin se, joka solvaa minua, auttaa valmentamaan minua kilpailuun: hän harjaannuttaa minua olemaan kärsivällinen, vapaa intohimoista, lempeä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 20)
”Onneton ihminen, etkö tyydy siihen, mitä näet päivästä päivään? Voitko nähdä mitään parempaa tai suurempaa kuin aurinko, kuu, tähdet, koko maa, valtameri?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 16)
”Kahlitset jalkani – kyllä, mutta tahtoani – ei, sitä ei voi voittaa edes Zeus.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 1)
”Etkö siis katsele juhlakulkuetta ja juhlaa niin kauan kuin se sinulle suodaan, ja sitten, kun Jumala johdattaa sinut pois, lähde kumartaen hänelle ja kiittäen siitä, mitä olet kuullut ja nähnyt?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 1)
”Muista, ettei ihmisiä tee nöyristeleviksi ja muille alamaisiksi vain viran ja rikkauden halu, vaan myös rauhan ja joutilaisuuden ja matkustelun ja oppineisuuden halu.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 4)
”Jos menettäisit taitosi kieliopissa tai musiikissa, pitäisit menetystä vahinkona; jos olet menettämässä kunnian ja arvokkuuden ja lempeyden, pidätkö sitä mitättömänä?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 10)
”Filosofin koulu, hyvät herrat, on lääkärin vastaanotto. Teidän on lähdettävä sieltä tuskaa tuntien, ei nautintoa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 23)
”Ihmisen, joka seurustelee paljon muiden kanssa joko keskustelun tai viinijuhlien tai yleensä seuranpidon merkeissä, on joko itse tultava heidän kaltaisekseen tai käännytettävä heidät omaksi kaltaisekseen.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 16)
”Etkö ensin laske tätä perustusta – eli tutki päätöstäsi ja katso, onko se terve vai epäterve – ja rakenna vasta sitten sen varaan lujuuttasi ja horjumatonta päättäväisyyttäsi?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 15)
”Hyvä ja jalo ihminen ei kiistele kenenkään kanssa eikä parhaan kykynsä mukaan salli muidenkaan kiistellä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 5)
”Eikö ole parempi kunnioittaa itseään kuin olla rikas?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 17)
”Onko mahdollista välttyä erehdyksiltä kokonaan? Ei, se on mahdotonta; mutta on mahdollista suunnata mielensä jatkuvasti erehdysten välttämiseen.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 12)
”Silti olemme huolissamme pikku ruumiistamme, vähäisestä omaisuudestamme, siitä, mitä Caesar ajattelee, mutta emme lainkaan siitä, mitä sisällämme on.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 13)
”Teoriassa on kyllin helppoa tutkia ja kumota tietämättömiä, mutta käytännön elämässä ihmiset eivät suostu koeteltaviksi, ja me vihaamme sitä, joka tutkii meitä ja paljastaa meidät.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 26)
”Mutta todellinen opas, kun hän tapaa harhailevan ihmisen, johdattaa hänet oikealle tielle sen sijaan, että jättäisi hänet pilkan tai loukkauksen saattelemana.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 12)
”Ihminen voi kohdata ihmisen kunnolla vain silloin, kun hän oppii ymmärtämään tämän vakaumukset ja näyttää vuorostaan omansa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 9)
”Kun näet toisen virassa, aseta hänen virkaansa vastaan se, ettet tarvitse virkaa; kun näet toisen rikkaana, katso, mitä sinulla on sen sijaan.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 9)
”Etkö siis jätä muita ihmisiä rauhaan ja ryhdy omaksi opettajaksesi ja oppilaaksesi?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 6)
”Jokainen taito on opetettaessa raskas sille, joka on siinä taitamaton ja kokematon.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 14)
”Sinunhan pitäisi kutsua yksinoloa rauhaksi ja vapaudeksi ja pitää itseäsi jumalten vertaisena; ja kun olet suuressa seurassa, sinun ei pitäisi kutsua sitä tungokseksi tai roskaväeksi tai kiusaksi, vaan juhlapäiväksi ja juhlaksi, ja ottaa näin kaikki vastaan tyytyväisellä mielellä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 12)
”Jos ei ole todennäköistä, että etanan hyvä on sen kuoressa, onko todennäköistä, että ihmisen hyvä on hänen ruumiissaan?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 20)
”Niin kuin säälimme sokeita ja rampoja, niin meidän tulisi sääliä niitä, jotka ovat sokeutuneet ja rampautuneet korkeimmissa hallitsevissa kyvyissään.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 28)
”Hyvän ja pahan olemus piilee tahdon asenteessa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 29)
”Jos et oppinut läksyäsi osoittaaksesi sen teoissa, mitä varten sitten opit sen?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja I, luku 29)
”Sillä kun kerran annat ulkoisten asioiden hallita sitä, mikä on omaasi, sinun on parasta ryhtyä orjaksi, ja sillä selvä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 2)
”On vaikeaa yhdistää ja sovittaa yhteen nämä ominaisuudet – aineellisille asioille omistautuvan ihmisen uutteruus ja niistä piittaamattoman ihmisen järkkymättömyys – mutta ei mahdotonta.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 5)
”Teen vain sen, mikä on vallassani: hukun, jos minun on hukuttava, pelkäämättä, huutamatta ja taivasta syyttämättä, sillä tiedän, että sen, mikä syntyy, on myös tuhouduttava.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 5)
”Voimmeko siis päätellä, että toiminnan alueellakaan ei riitä pelkkä halu tulla hyväksi, vaan täytyy oppia tiettyjä asioita?”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 14)
”Mutta se, onko parempi puhua vai vaieta, ja puhuako näin vai noin, ja onko se sopivaa vai sopimatonta – sanalla sanoen jokaisen puheen tilaisuuden ja käytön ratkaiseminen – kaikki nämä ovat kysymyksiä vain yhdelle kyvylle, tahdolle.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja II, luku 23)
”Opi kestämään pilkkaa, katsele ympärillesi, tutki itseäsi, jotta oppisit tuntemaan, kuka olet.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 14)
”Ihminen, mieti ensin, mihin olet ryhtymässä; mieti sitten omia voimiasi ja sitä, mitä pystyt kantamaan.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 15)
”Voiko ihmisen karkottaa maailmankaikkeuden ulkopuolelle? Ei voi. Minne tahansa menenkin, siellä on aurinko, siellä on kuu, siellä ovat tähdet, unet, enteet, keskustelu jumalten kanssa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 22)
”Ja lisäksi: kun mielikuvituksesi (joka ei ole vallassasi) puree syvälle sieluusi, kamppaile sitä vastaan järjelläsi, taistele se nujerruksiin, älä anna sen voimistua tai edetä seuraavaan vaiheeseen ja loihtia esiin mitä kuvia se haluaa.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja III, luku 24)
”Pysy siis valveilla ja vartioi mielikuviasi: hoidossasi ei ole mikään pikkuasia, vaan itsekunnioitus, kunnia, lujuus, mielenrauha, jota ahdistus, pelko tai kiihtymys ei kosketa – sanalla sanoen vapaus.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 3)
”Siksi en voi kutsua ihmistä ahkeraksi, jos minulle vain kerrotaan, että hän lukee tai kirjoittaa, en edes, jos joku lisää: ’hän tekee työtä koko yön’, ellen tiedä, mitä varten hän tekee työtä.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 4)
”Sinun ei pidä koskaan kehua tai moittia ihmisiä yhdentekevistä ominaisuuksista, vaan heidän arvostelmistaan.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 4)
”Sielun epäpuhtaus on siis huonoissa arvostelmissa, ja puhdistuminen on oikeiden arvostelmien synnyttämistä siihen, ja puhdas sielu on se, jolla on oikeat arvostelmat, sillä vain se on suojassa sekaannukselta ja saastumiselta toiminnoissaan.”
― EpiktetosKeskusteluja (kirja IV, luku 11)